4. Thaimaa

7. Thaimaa

Punaisella on merkattu reittini ennen Myanmariin menoa ja keltaisella reittini Myanmarin jälkeen.

-Bangkok – Ayuthaya -Sukhothai -Si Satchanalai – Kamphaeng Phet – Lampang – Chae Hom – Chiang Rai – Chiang Mai – Pai

-Bangkokg – Khorat – Phimai – Prasat Phanom – Chanthaburi – Ko Chang – Ko Mak

Thaimaan valikoin määränpääkseni, koska halusin mennä Myanmariin. Ajattelin, että suoraan Austraaliasta lento, olisi ollut liian iso kulttuurishokki. Thaimaa ei koskaan ole ollut minulle mikään ”aivan pakko nähdä ja kokea” paikka, mutta houkuttavalta se on aina kuulostanut. Ja nyt sain oivan tekosyyn tutkiskella tätä maata ja huomata sen, miksi niin monet ovat sinne sydämensä jättäneet. Minultakin jäi osa.

Koska mitään ennakkoluuloja tai suuria odotuksia maasta ei ollut, kaikki tuli aika yllätyksenä. Niin se vittumaisen hankala tapa toimia paikallisten kanssa ja se, miten ihania ja ystävällisiä paikalliset ovat.

Ihastuin Pohjois-Thaimaahan ja sen tajuttoman kauniiseen luotoon, rentoon ilmapiiriin ja siihen, että turisteja ei ollut juuri laisinkaan. Toki suurimmissa kaupungeissa niiltä ei voinut välttyä, tai sitten minä taas painelin niin omia polkujani, että kukaan ei ollut samoja reittejä osannut valita.

Myanmarista palasin takaisin Thaimaahan ja koin ensimmäisen kerran sen, mitä Thaimaan rannat ja saaret oikein ovat. Koin sen, miltä tuntuu seisoa kunnon turistirysässä, paikassa josta halusi pois. Samalla sain kokea sen, miltä tuntuu kahlata kristallin kirkkaassa vedessä vain kaveri rinnallani, ihastella auringonlaskua ja kuunnella hiljaisuutta.

Viisumi
Lentokentällä sain passiini leiman, joka antoi minulle oikeuden oleskella maassa sen 30 päivää. Muista viisumivaihtoehdoista en tiedä, koska ne eivät olleet minulle ajankohtaisia.

Minulta ei kysytty missään vaiheessa lentolippua maasta pois. Ensimmäisen kerran kun Thaimaahan menin, lensin silloin suoraan Helsingistä Tukholman kautta, silloin Helsinki-Vantaan lentokentältä minulta kysyttiin letolippua pois Thaimaasta. Tosin tämä tapahtui kesällä 2014.

Terveys ja turvallisuus
Aika, jonka Thaimaassa olin, koin sen turvalliseksi ajaksi.

En kertaakaan tuntenut pelkoa. Ellei sitten kaduilla olevia kulkukoiria lasketa mukaan. Ne sai häädettyä sillä, että kanniskelin mukanani sateenvarjoa. Uhkaavan tilanteen kohdalla sitä vain hiukan huitoi ja kirosi hiukan kuuluvalla äänellä. Jos koirat eivät lähteneet karkuun, niin he lopetti haukkumisen ja hampaiden näyttämisen.

En kuljeskellut keskellä yötä pimeillä kujilla saati sitten liikkunut paikoissa, jossa tunsin oloni epämiellyttäväksi. En levitellyt tavaroitani ympärilleni, enkä kulkenut koko ajan vainoharhaisuuden otteessa. Kannoin mukanani rahaa vain sen verran mitä, koin tarpeelliseksi. Yleensä se oli päivän / kahden budjetti.

Ennen Thaimaahan menoa pohdin Malariaa ja riskiä saada se. Koin kuitenkin Denguekuumeen suuremmaksi riskiksi, kuin Malarian. Joten panostin siihe, että käytin hyttysmyrkkyä niin iltaisin kuin päivisin. Hyttysmyrkyn lisäksi käytin myös citronella sumutetta, joka karkotti todella hyvin hyttyset.

Austraaliassa ollessani olin hankkinut itselleni yhden paketin (12kpl) malaria-estolääkitystä. Jos oloni olisi muuttunut sekavaksi ja kuumeiseksi olisin aloittanut lääkkeiden syömisen. Ja tietenkin mennyt lääkärin luokse. Se, että en alkanut vaan varmuuden vuoksi syömään lääkkeitä merkitsi sitä, että minun piti kuunnella kehoani ja olotilaani erittäin huolellisesti. Ja tietenkin sama kehon kuuntelu kuului myös siihen, että olisin tunnistanut alkavat Denguekuumeen oireet.

Reissuni aikana en sairastunut. En edes vatsatautiin. Mutta kuukauden aikana kuulin kolmen kaverini saaneen Denguekuumeen. He olivat vain ajatelleet malariaa ja panostaneet siihen, että käyttivät hyttysmyrkkyä vain iltaisin.

Majoitus
Koska minulla oli takana 9 kk hostellesissa asumista ja huoneen jakamista muiden kanssa, majoituin aina omassa huoneessa. Useimmiten pistin sen 2-5€ lisää hintaa, niin säästyin dormissa nukkumiselta ja yleisissä suihkuissa käymiseltä.

Tosin näin uusiin ihmisiin tutustuminen jäi vähemmälle, mutta se oli aika lailla tarkoituskin. Kaipasin sitä omaa rauhaa ja se teki minulle erittäin hyvää. Pystyin aina palaamaan dormeihin, jos kaipasin juttukaveria tai hälinää ympärilleni.

Majoituksen varaaminen vaihteli. Toisinaan varasin huoneen edellisenä iltana ja toisinaan menin paikan päälle ja katselin mitä minulle on tarjottavana.

Liikkuminen
Koska kokemukseni Aasian maista liikkumisesta pitkiä matkoja perustuu Indonesiaan ja sen maan tapaan liikkua, oletukseni olivat kutakuinkin samat.

Yllätykseni huomasin, että liikkuminen oli naurettavat helppoa. Mitä nyt muutamaan otteeseen tuli aina kirottua bussiasemilla sitä vääntöä ja kääntö, mitä paikallisten kanssa tuli tehtyä. Mutta useimmiten nämä väännöt tapahtuivat silloin, kun olin tekemässä jotain päiväretkiä jonnekkin. Kai se rinkka selässäni toi minulle enemmän uskottavuutta.

Mitään bussilippuja en etukäteen hommannut ja useimmiten menin bussiasemalle ilman mitään tietoa siitä, milloinka seuraava bussi oikein lähtee. Toisinaan onni oli puolellani ja bussi oli juuri lähdössä ja toisinaan jouduin odottelemaan sen tunnin jos toisenkin.

Bussien kunto ja laatu vaihteli laidasta laitaan. Otin aina seuraavan ja halvimman lähdön. Toisinaan sain istua kunnon penkeillä, nauttien ilmastoinnista ja katsella elokuvia virvoitusjuoman kera. Toisinaan hyppäsin vanhaan bussiin joka kulki pikkasen hitaammin, kuin nämä uuttuutta kiiltävät pitkänmatkan bussit, mutta omasta mielestäni nämä olivat mukavempia. Vaikka penkit eivät olleet kunnolla lattiassa kiinni, tunsin jotenkin parempaa viihtyvyyttä näissä. Se ei ollut niin justiinsa haisiko hielle vai ei, kun ei sitä ilmastointia kuitenkaan ollut. Vain tuulenvire avonnaisesta ovesta ja ikkunoista virkisti matkaa mukavasti.

Samaa periaatetta käytin liikkuessani junalla, menin juna-asemalle ja ostin seuraavaan junaan lipun.

Ehkäpä se, että liikuin sesongin ulkopuolella antoi minulle turvaa huolettomaan liikkumiseen. Jos paikat olisivat kuhisseet turisteja, olisin ottanut asioista etukäteen selvää. Mutta kerran minulla oli mahdollisuus kulkea omaa hidasta ja huoletonta tahtia, miksi olisin sitä mennyt muuttamaan.

Ainoastaan venematkan Koh Chang – Koh Mak lipun ostin edellisenä iltana. Koh Changille mennessä lipun ostin satamasta.

Matkassa mukanani ollut matkaopas, Lonely Planet, Discover Thaimaa ja siihen painetut hinnat sekä aikataulut pitivät todella hyvin paikkaansa.

390

Netti ja puhelin
Kaikkiallahan oli ilmainen Wi-FI ja vastaani ei tainnut tullakaan yhtäkään hostellia, jossa sellaista ei olisi ollut. Kahviloissa ja joissakin ravintoloissa oli myös Wi-Fi, jopa niissä kadunvarteen iltasin kasatuissa ravintoloissa.

Puhelimeeni olisin saanut hankittua paikallisen pre-paid liittymän aina muutamasta päivästä aina kuukauden mittaiseksi. Pohdinkin otanko liittymän kuukaudeksi ja maksan sen 500THB, mutta päätin luottaa todella laajaan Wi-Fi tarjontaan ja säästää nämä rahat majoitukseen.

Pyykinpesu
Hostelleissa oli mahdollisuus pyykinpesuun ja joissain taas sitä mahdollisuutta ei ollut.

Helpoimmalla ja ehkäpä halvimmalla tavalla pääsi, että etsi kaupungista pesulan jonne pyykit jätti.

Bangkokissa sekä Chiang Maissa törmäsin pesukoneisiin, joissa sai itse pestä pyykit. Saman hintaista se ainakin minun pyykeilleni olisi ollut, kuin mitä pesulassa. Joka oli itselleni helpompi vaihtoehto. Säästyin kellon kyttäämiseltä ja sain siististi viikatut pyykit kivasti pikku pussissa. Ehkäpä kaveriporukalla reissaaville nämä pesukoneet olisivat tulleet halvemmiksi, kun yhteen täyttöön olisi mahtunut muutan henkilön pyykit.

Kerran tuli vastaan pesula jossa alusvaatteita ei pesty. Muuten he ovat pesseet kaiken mitä heille on viennyt.

Hinnat alkaen kg 20 – 40 – 60 THB

Mainokset