Big big girl in a big world

Miten olin kaivannutkaan kaupungin hälinää ja korkeita, pilviä nuolevia taloja. Miten olinkaan kaivannut sitä kaikkea meteliä ja kaaosta jota suurkaupungeissa on. Tuntui oudolta tajuta, miten paljon olin ikävöinyt kerrostaloja, liikennevaloja ruuhkista puhumattakaan. Rakastuin kaupunkiin jo ennen kuin olin dösästä ulos hypännyt.

666

664

663

Onhan Uuden-seelannin kaupungit sellaisia pieniä ja hiljaisia ja oloni oli sellainen, kuin olisin viime kuukaudet vähän niinkuin mökkeillyt. Käynyt välillä vähän suuressa kaupungissa pyörähtämässä ja taas palannut hiljaisten katujen keskelle. Toisinaan kaupungit olivat olleet sellaisia, että oli koko ajan fiilis, että nyt sitä sitten eletään keskellä tehdasaluetta ja kas kummaa se maaseutu sitten alkoikin jo nurkan takaa. Ei ollut siis ihme, että olin innoissani Uuden-Seelannin pääkaupungissa, jossa oli sen tehdasalue asutuksen lisäksi myös muunlaisia kaupunginosia, joita olin tavannut myös Aucklannissa sekä Napierissa ollessani.

645

646

Ensimmäset päivät olin nirvanassa, nautin siitä hälinästä mitä ympärilläni oli, nautin uusista tuulista ja tuoksuista joita tulvi nenääni jokaisesta korttelista. Kuin olisin lähtenyt ulkomaille, kuin olisin ollut jossain muualla kuin Uudessa-Seelannissa. Kuitenkin raikas ilma ja horisontissa kohoavat vuoret muistuttivat minua siitä, että täällä sitä ollaan, Uudessa-Seelannissa, maailman toisella puolen.

655

Kaupunki huokui elämmää ja yksi graffittiseinä sai minut hymyilemään, yksi kortteli keskellä keskustan vilkkaita katuja antoi aina, siitä ohitse mentäessä hyvän syyn hymyillä. Luottaa siihen, että elämä tarjoaa jännitystä ja nautintoja pahoista päivistä puhumattakaan.

650

649. Opera house lane - katu

Tietenkin vertaan Wellingtonia Aucklandiin, koska molemmissa kaupungeissa on nyt sitten käyty ja molemmat ovat niitä Uuden-Seelannin suurkaupunkeja. Aucklandi oli todellakin erilainen kaupunki kuin Wellington, täällä huokui sellainen rento ja huoleton meininki, kaduilla olevat muusikot ja puistoissa päiväänsä kuluttavat ihmiset tuntuivat rennommilta, jotenkin se jatkuva kiire ja suorittaminen oli tuntematon käsite. Vaikka kaduilla näki niitä bisnesmiehiä salkut kädessä, niin  heidän kasvoillaan loisti hymy.

Mainokset