Blue Mountains

Taas jälleen olin katsellut sääenusteita ja kytännyt sopivaa päivää, jolloin saan herätä ennen auringon nousua. Väsyneenä, mutta intoa puhkuen suuntasin matkani junalla kohti Katoombaa. Kaupunkia, joka sijaitsee Blue Mountains vuoristossa, jonne lukemattomat turistit saapuvat vain ja ainoastaan metsän ja vuoriston takia.

Blue Mountains

Vuoristo koostuu 1,03 miljoonasta hehtaarista metsäistä maastoa syväänuurretulla hiekkakivitasangolla 60-180 kilometriä Sydneystä kohti sisämaata

30

Alueella kasvaa myö 90 erilaista eukalyptuslajia

Katoomba oli pieni ja hyvin idyllinen kylä parin tunnin junamatkan päästä Sydneyn pilvenpiirtäjistä. Ilma tuoksui raikkaalta ja hengitys huurusi. Pistin kaulahuiviani tiukemmalle ja päätin olla koskematta aurinkorasvaan, jonka olin ihan vaan varmuuden vuoksi mukaani ottanut, turhaa painohan se repussani oli.

Kävelyä "ylätasanteella"

Kävelyä ”ylätasanteella”

Yleensä en osta alueen opaskirjoja, mutta jostain kumman syystä tällä kertaa tein poikkeuksen. Kirjasessa oli kymmenisen sivua, jotka kertoivat alueesta yleisesti ja sekä sen kasvillisuudesta ja eläimistä. Ja tietenkin siellä keskiaukeamalla komeili se kartta.

Viime päivien myrsky oli täälläkin tehnyt tuhoja ja joitakin reitin osuuksia oli jouduttu sulkemaan ja matkalla tuli myös vaastaani  suljettuja reittejä, joista ei edes info pisteessä mainittu mitään.

Reitin aikana opasteet olivat toisinaan olemattomat ja kiitin hiljaa mielessäni sitä, että olin pistänyt muutaman dollarin opasvihkoseen, jonka kartta pelasti minut ja seuraani eksyneen Kanadalaisen.

Aluksi olin suunnitellut vain ihailevan maisemia ns. ylätasanteelta käsin ja kävellyt pienen lenkin myös siellä aivan alhaalla, maatasossa. Kuten jo olen oppinut, aina kaikki ei suju kuin tanssi, kuten ei tälläkään kertaa, ellei sitten päivääni voi verrata sirkustanssiin, jossa pellet hyppivät ilman mitään ennakkovaroituksia toistensa eteen ja kolauttavat päät yhteen saaden aikaan mojovat kuhmut, mustista silmistä puhumattakaan.

31

Blue Mountains alue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, joihin se lisättiin vuonna 2000

Koska reitin joitakin osia oli suljettu ja en halunut palata takaisin sinne mistä olin tullut, ainoana vaihtoehtonani oli jatkaa matkaa eteenpäin ja mennä hiljalleen alaspäin, aina sinne maahan asti, ja sitten seuraavassa polkujen risteyksessä pystyisin suunnata matkani takaisin ylös. Niin olin ajatellut, mutta sieltähän löytyi vain kyltti joka kertoi että alueella ei ole turvallista liikkua kaatuneiden puiden takia. Joten matka jatkui ja jatkui.

Aika kului ja minä aloin Kanadalaisen kanssa kyllästymään ainaiseen talssimiseen keskellä metsää, josta toisinaan löytyi pieniä vesiputouksia, mutta yleisesti ottaen matka oli kuten minkä tahansa metsän keskellä kävelyä. Puita ja puita. Toki täällä puut olivat paljon korkeampia mitä suomen kotimetissä, mutta ei sitäkään erilaisuutta jaksanut tuntitolkulla ihmetellä.

Lopulta päästiin ylös ja en tiedä, montako kilometriä tuli käveltyä ja kuinka monta rappusta lopussa tuli noustua, mutta jalkojeni mielestä aivan liian monta.

Metsästä siirryttiin rämeikköön

Vielä oli edessä yksi pikku kävely. Kerran olin Katoombaan asti tullut, olisihan se nyt ollut ihan typerää olla käymättä vielä ihastelemassa lähistöllä olevaa isoa vesiputousta. Kerran kun sinne pääsi junalla.

Jalkaparkani huusivat hoosianna, kun olin taas valikoinut aivan ihme reitin paikan päälle pääsemiseksi. Väsymys painoi ja kuljin valitsemaani metsäosuutta pitkin. Kello läheni vauhdilla iltaa ja aurinko alkoi tekemään laskua. Ja minä olin keskellä rämeikköä, joka hiljalleen muttui metsäksi. En uskaltanut edes ajatella  hämähäkkejä ja käärmeitä, minulla ei ollut aikaa alkaa epäröimään ja hidastamaan hiukan koomisen ripeätä vauhtiani.

Onneksi pääsin perille ennen lopullista pimentymistä, mutta se vesiputous jonka takia tänne oikeastaan tulin, jäi näkemättä. Olin lähtenyt nousemaan ylös aivan liian aikaisin, mutta sain ihailla auringonlaskua kanjonien värjäydyttyessä punaiseksi.

34

Hetki, jolloin maailma tuntui isolta ja minä niin pieneltä

Mainokset